10.Päivä, Viloria de Rioja - San Juan de Ortega. 32,9km / 266,9km

Kuvia lisätty 8. Ja 9. päiviin.

Lähdin 7.00 liikkeelle. Talon emäntä tarkisti vielä, että repun hihnat on kunnolla kiinni ja toivotti Buen Camino!

Oli loistava ilma kävellä. Puolipilvistä ja noin 20c lämmintä. Vaikka eilen oli 37km siivu, niin tänään 33km tuntui rullaavan helposti.
Liian helposti, sillä illalla rakot olivat menneet huonompaan suuntaan. Verta vuoti ja niitä on jo niin monta, että sekoan laskuissa. Selkeästi minulla on liian pienet kengät. Jalat on hieman turvonneet ja minulla on lisäksi aika leveä jalkapöytä, jolloin pikkuvarpaaseen kohdistuu puristusta.
Burgosissa menen ostamaan uudet kengät. Sinne on tosin vielä 26km matkaa...

Etappi oli helppo, mäkiä oli vähän ja reitti kulki pelto- ja metsäteitä pitkin. Pidin pitkiä taukoja nautiskellen maisemista. 2€ viiniplo tarttui lounaalla matkaan ja pidinkin piknik tauon keskellä ei mitään.

Ohitin monta kertaa matkalla 64v rouvan (kuvassa), joka puolestaan ohitti minut tauoillani. Hän ei pitänyt taukoja!!
Hän kantoi kädessään kangaskassia, josta päättelin ettei hän ei voi olla pilgrim. Kukaan vaeltaja ei kanna käsissä mitään muuta kuin kävelysauvaa tai keppiä.
Noh, kävi ilmi että tämä on hänen kolmas camino!!! Nyt lyötiin Hautaa vyön alle..
Caminolla olen tavannut jopa kuusi kertaa reitin menneitä. Itsekin pidän tästä aivan älyttömän paljon. Haluankin tulla uudelleen tänne, mutta lähtö eri paikasta. Portugalin reittiin olen jo tutustunut ja se kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta. Ei muuta kuin anomus vetämään...;) tai jos saisin perheen mukaan houkuteltua. Se nimittäin ei ole kuin vajaat 300km.

Viereisessä yläpunkassa (joo, jouduin taas yläpunkaan) nukkui 10v espanjalainen reipas tyttö (kuvassa), joka on isänsä kanssa Caminolla. Hän on lähtenyt Roncesvallesista, ja lopettaa Caminon Burgosiin. Matkaa kertyy siis n 260km. Huikeaa! Ei valittanut yhtään ja paljon oli paremmassa kunnossa jalkojen puolesta kuin minä.

Illalla kävin San Juan de Ortega kirkossa jossa lepää St. John de Ortega (1080-1163). Siellä siunattiin myös vaeltajat. Sain siunauksessa ristin, jota kannan kaulassa loppuun asti.

Majatalossa asui 68 vaeltajaa, ja sen mukaista oli myös yön jännittävät äänet... Jotkut puhuu unissa, jotkut tuhisee ja puhisee, jotkut kuorsaa hiljaa ja jotkut niin kovaa että seinät tärisee. Ja ne on yleensä kaikkein pienimpiä ihmisiä. Jotkut pieraisee äänekkäästi ja jotkut niitä tuhnuja, jotka on pahimmasta päästä. Siinä ei paljon yläpunkkalaisia säälitä...

Korvatulpat korviin ja buenos noches.