7. Päivä, Sansol - Logrono. 21,6km / 167,2km

Herätys klo 6.00, normi rutiinit ja menoksi. Vaikka välillä on aika tuskallista aloittaa kävely, kuitenkin sen vain aloittaa ja kivut hellittää aika nopeasti. Auringon nousua oli kiva katsella.

Tänään kuljin yksin lähes koko matkan. Etappi oli tavanomaisen kaunista katseltavaa Riojan viini alueella. Muutamassa kirkossa kävin. Kirkot ovat kyllä mielettömän kookkaita täällä. En kuitenkaan perehtynyt tarkemmin kyseisten kirkkojen historiaan, Camino kutsui kävelemään.
Ensimmäisen kerran olin täysin yksin ajatusteni ja pohdintojen kanssa. Rauhallinen maalaismaisema tuki kivasti ajatusteni läpi käymistä matkan varrella. Pohdin mm. miten osalla vaeltajilla on erittäin vaikeita aikoja ollut tai tulee olemaan.
Tulee huomanneeksi, että omat pikku asiat ovat todella mitättömiä verrattuna muihin.
Mielestäni meidän kaikkien tulisi välillä hetkeksi pysähtyä ja arvostaa itse elämää enemmän.

Täällä olen tavannut mm. leukemiaa sairastavan sveitsiläisen naisen Barbaran. Hänen elämän asenne on ennen kaikkea positiivinen, kannustavana sekä huolehtivainen.
Barbara (kuva alla) aina kysyi ensimmäisenä, kun nähtiin matkan varrella, kuinka jalkani voivat? Tuli äärettömän nöyrä olo ja hieman häpesin kertoa minun pikku rakko ongelmista.
Iltaisin oli mukava jutella hänen kanssa kaikesta; maailman tilanteesta, avantouinnin hyödyt, sauna, Sveitsin kellot ja Sveitsin skimbamestat... Sairaudesta emme puhuneet.

Tämän olen jo huomannut, että ihmiset välittävät toisista vaeltajista todella paljon. Aina kysytään vointia, vaihdetaan/annetaan jalkojen hoitotarvikkeita ja kannustetaan jatkamaan. Aivan mielettömän upea tunne tulee, kun saa kannustusta tai itse voi auttaa vaeltajaa jatkamaan matkaa.

Valitettavasti Barbaran matka jäi kesken suunnitellusta 2vkosta. Hän joutui palaamaan takaisin sairaalaan Sveitsiin. Kuva on edellisenä iltana.

Päiväetappi oli lyhyt ja saavuin Logronoon ajoissa. Perusrutiinien jälkeen oli hyvin aikaa tutustua ympäristöön, jossa olikin yllätyksenä keskiajan markkinat. Tuntuu että joka kaupungissa on joka ilta jotkut markkinat tai festivaalit. Käytiin porukalla viinillä, kojuja tutkimassa (parmesaania leikkasin kuvassa) ja livenä bändiä kuuntelemassa.

Ravintola kokemus oli mielenkiintoinen. Kysyimme tarjoilijalta mitä suosittelee. Vastaa, "en tiedä, en syö näitä ruokia". Pakko oli kysyä Miksi? Tarjoilija: "Koska ruoka täällä on niin pahaa".
Ööö, ahaa no selvä sitten. Nyt onkin varma olo valita!! Jessus!!!
Ravintolaa oli vielä suositeltu vaeltajille. No emme jaksaneet vaihtaa enää paikkaa.
Täytyy kyllä nostaa hattua tarjoilijan rehellisyydelle, sillä ruoka oli todella ala-arvoista. Vaikka maksoikin sen normi 12€.

Nukkumatti koitti vasta 23.00, kun tätä blogia piti kuumeisesti hitaalla wifillä päivittää. :)
Yö kävelyä en ole vielä kokeillut, mutta sen meinasin otsalampun varassa joku yö tehdä..
Herätys 5.00