Sää oli todella sumuinen ja mukavan viileä kävellä.
Tänään reitti meni lähinnä teitä pitkin lähiöstä lähiöön, joka pidemmän päälle on aika raskasta jaloille. Lisäksi ei kovin rauhallista koirien haukkuessa pihoilla. Muutaman kerran oli tulla löysät housuun, kun kävelin ajatuksissani ja valtava koira hyökkäsi aitaa vasten metrin päässä. Sydän taisi ottaa pari lisäpumppausta siinä kohdassa...
Sykkeestä puheen ollen. Mittailin muutaman kerran sykettä, kun olin kiivennyt mäkiä ylös niin aika tasainen 140 se oli...
Kulkiessa kylästä toiseen, olen huomannut miten vauraampia väestö on pohjoisemmassa. Talojen kunto, koko ja pihojen siisteys on aivan toista luokkaa, kun n 100km etelämpänä. Eikä vain yhdellä tietyllä aluella, vaan yleisesti.
Mutta missä on ihmiset?!? Ei tänään ole mikään pyhäpäivä... kaduilla ei ikinä liiku juuri ketään. Ei aamulla eikä päivällä. Ei lapsia menossa kouluun, ei vanhempia menossa töihin. Kukotkin ilmoittaa läsnäolostaan vasta kahdeksan aikaan aamulla täällä!
Täällä ollaan visusti sisällä ikkunat suljettuna aamulla ja päivällä. Ja kun aurinko laskee, niin kyläläiset heräävät eloon.
Tänään on ollut hieman raskasta kävellä myös henkisesti. Olen ollut paljon omissa ajatuksissa ja ikäväkin painaa kotipuolen naisjoukkoja kohtaan.
Täällä ja jo viime Caminolla kirkastui, mitkä asiat on tärkeää omassa elämässä. Esimerkiksi liian pitkät työpäivät väheni viime Caminon jälkeen huomattavasti ja enemmän jäi aikaa perheelle. Pitkät työpäivät ei välttämättä vähennä työmäärää, vaan jopa lisää töitä niihin tottuessa.
Esim olen huomannut miten huomattavasti tehokkaampi olen 8-9h työpäivissä kuin 12h päivissä. Asioita tulee tehtyä huomattavasti keskittyneemmin ja tehokkaammin.
Jokaisella meillä on tietty määrä energiaa käytettävissä päivittäin. Sen kun kohdistaa oikein ja antaa enemmän aikaa asioille, jotka ovat tärkeintä omassa elämässä, sujuu tällöin kaikki muukin paljon paremmin.
300km rikki ja enää n 70km niin Porto on saavutettu. Sitten on PAAAARTYYYYY....!! :)
Tohtorikin liittyy mukaan sunnuntaina! Sitten minulla on ihan oma jalkojen hoitaja!
Olen nimittäin hieman kateellinen Kenille. Denise hieroo Kenin jalat joka ilta ja siihen ukko nukahtaa välittömästi. Vai onko se vaan Denisen jippo, että saa ukon hiljaiseksi? Ei selvästi jaksa kuunnella joka iltaista analyysia päivän vaelluksesta...;)
Hostelli huone maksoi 20€. Vielä ihan kulmahuone!
Hotelli ulkoa päin ja Haudan pyykit...:)
Jee. Hyvä SINÄ. 300 km saavutettu. Koeta jaksaa muutama päivä, sit ikävä helpottaa vähän, kun yksi nainen saapuu. Eikä sit mee kauaa, kun ne pari muutakin pyyhältää sinne seurastasi nauttimaan. Löysät housuissa 🤔, tuttua Pyttiksen suunnalla 😍. Sykkeistä en tiiä, yritän olla rehkimättä 😉. Jaa, että paremmalle puoliskolle suunnitteilla jalkahoitajan roolia... saas nähdä, kumpi hoitaa kumpaa 😂. Omalla tavallaan kaunis hautausmaa, erikoinen. Ja tosiaan oudon tyhjät kadut. Paljonko klo oli tuohon aikaan? "The package has landed". Iso tsemihalaus täältä! T. Merja
VastaaPoistaTuossa alimmaiseessa kuvassa klo noin16.00. Se on ihan ymmärrettävää, että silloin ei ketään liiku missään. Lähes 30c.
VastaaPoista