7. Päivä: Santarém - Golega 34,4km / yht 130,4km

Heräsin jo ensimmäisen kerran 05.00 aikaan. Mutta onneksi uni tuli vielä takaisin. 07.00 nousin ylös ja aamupalan jälkeen lähdettiin isommalla porukalla liikenteeseen.

Aluksi hieman satoi mutta hyvin nopeasti kirkastui ja päivä muuttui todella kuumaksi.

Ensimmäinen 100km meni rikki heti aamulla! Jeeee!!:)

Aamupäivä vierähti viinialueiden läpi tallustaen. 11km pelkkää viiniköynnöstä...matka taittui ripeästi ja seuraavassa kylässä oltiin jo n 2h kuluttua. Edellisen päivän lepo selkeästi auttoi.

Kylässä oli kyllä kahviloita mutta ei kunnon ruokaa. Niin Camino opaskirja kertoi. Minulle ei kelvannut leivän palanen, jolla olisi koko päivä pitänyt pärjätä sillä tämän jälkeen ei ole mitään 12.8km matkalla. Muut jäivät puistoon nakertamaan leivän koppuraista kun minä lähdin tutkimaan tarkemmin kylää. Kävelin pois reitiltä n 500m ja löysin paikallisten avustuksella ravintolan! Jeah! Tuoksu jo kertoi että täällä selvästi on grilli kuumana. Ja niinhän se oli! Puolikkaita kanoja grillattiin hiilillä ja kysyin quanto custa frango? Maksoi 5,50€. Kysyttiin mitä muuta haluat sen kanssa. Tuumasin että pistetään kaikkea. Oliivit, salaatit, leipää, riisiä...kylläpä maistui! Aikaa vierähti nautiskellessa niin että vasta klo 13.00 lähdin liikkeelle. Kuumuus oli vain pahentunut, joten nappasin matkaan vielä Magnun puikon jälkkäriksi. :)

Raikkaan suihkun otin matkan varrella keskellä viinipeltoja. Viiniköynnösten 500m pitkä kastelujärjestelmä suihkutti vettä myös reitille. Ei muuta kuin sadesuoja repun päälle, paita pois ja suihkun alle...kylläpä raikasti. Isännät katseli vierestä ja nauroivat.

Niin paljon sain energiaa lounaasta (ja ehkä suihkusta) että vauhti oli hurjaa. Osa syynä oli myös Arttu Wiskarin biisit. Kyllä Arttu on sitten mukavaa matkaseuraa! :) Liitämällä vedin 12,8km pätkän lähes kahteen tuntiin. Huh!

Seuraavassa kylässä oli kyllä majapaikka viidelle. Mutta reitiltä piti poiketa 1km! Minähän en kilometriä kävele majapaikan takia! :) Joten vielä 7.8km oli taivalta edessä. Se oli aika murhaa jaloille, asfaltitietä koko matka! Katkonaista kävelyä oli viimeinen 500m ja majapaikka ei meinannut millään löytyä. Viimein paikan omistaja tuli meitä vastaan ja homma hoitui.

Majoutuin kahden kundin kanssa jotka olin nähnyt pari kertaa kahviloissa.

Sen verran jalat huusi hoosiannaa että menin istumaan kuumaan suihkuun hetkeksi. Siellä tuli tutkittua että mahdollisia rakkoja ilmestynyt. Onneksi toistaiseksi olen niiltä välttynyt. Viime reissulla tässä vaiheessa tais olla neljä rakkoa.

Suihku auttoi niin paljon että oli energiaa vielä pestä lavuaarissa vaatteet. Päivän vaellusvaatteet on pestävä joka päivä tavalla tai toisella. Lavuaari on yleisin paikka mikäli majatalo ei ole järjestänyt erillistä pesupaikkaa.

Illalla kävin kylän ainoassa ravintolassa syömässä. Alkuun otin paikallista juustoa jonka tarjoilija leikkasi suoraan lautaselle. Mausteeksi päälle ripotellaan valkopippuria ja suolaa. Hyvää oli! Pääruokana possun kylkeä. Ihan ok oli.

Dinnerin jälkeen suuntasin takaisin hostelliin. Kävellessä vasta huomasin että koko kylä elää hevoskilpailuilla ja sen ympärille suuntautuvasta liiketoiminnasta. Kylän sydän on todella iso hevos stadion. Mielettömän hienot ja laajat tallit on ympärille, ei sellaiset perus puulato tallit vaan koristeelliset ja nykyaikaiset rakennukset. Kaikki liikkeet liittyi jotenkin hevosiin ja baarien logoissa näkyi ratsuja.

Huvittava näky tahtui erään baarin ohi kävellessä. Mies tuli ratsulla baariin ja jätti hepan ulos parkkiin. Näin se homma hoituu tässä kylässä!!
Pakko oli napata jokseenkin koomisesta tilanteesta kuva. Noh, jos isäntä ottaa häppää vähän liikaa ni kyllä heppa kotiin löytää, jos vaan pääsee kapuamaan selkään..;)

Nukkumaan klo 22.

Luulin että oli hylätty auto pellon keskellä, mutta ei kun kaupungin huoltomiehet työntouhussa eli nukkumassa. Pistin kostoksi omasta kaiuttimesta Artun Työmiehen lauantai- biisin. Kyllä äijät heräsi... Aiai aiai aiai ja Bom Dia huusin. :)

Heppa parkkiin ja bisselle.